:: Varoitus! 50 Clues -pelit eivät sovi lapsille
Rehellisesti sanottuna, 50 Clues -trilogiat eivät sovi edes kaikille aikuisille. Ne sopivat itseasiassa hyvin rajatulle joukolle pelaajia. Sarjan pelit ovat teemaltaan todella synkkiä ja sisältävät raakaa väkivaltaa. Se saattaa puistattaa heitäkin, jotka ovat tottuneet katsomaan väkivaltaisia elokuvia.
Pelissä sukelletaan häiriintyneen ja psykopaattisen mielen syövereihin ja tehtävissä eteneminen vaatii toisinaan sen mukaista toimintaa. On tehtävä päätöksiä, jotka saattavat järkyttää herkimpiä pelaajia, eikä näitä päätöksiä ole mahdollista kiertää. Lopputulos on aina väistämätön, riippumatta pelaajan omasta halusta toimia toisin. Asian tekee pahemmaksi se, että pelin juonessa on mukana lapsia. Osa pelaajista on tiedetysti jättänyt pelaamisen kesken, hyvin ymmärrettävistä syistä. Jos siis yhtään epäilyttää, älä pelaa 50 Clues -trilogioita. Aprikoi Gamesin verkkokaupasta löytyy paljon muitakin, kevyemmillä teemoilla ja iloisemmilla tarinoilla varustettuja hyviä pelejä.
Jos kuulut niihin ihmisiin, joita kutkuttaa kuulla enemmän tästä kyseenalaisesta ja rajoja koettelevasta pelisarjasta, tervetuloa porukkaan! Kerromme mielellämme lisää, mahdollisimman spoilerivapaasti tietenkin.
:: Tarinallisia tehtäviä sopivalla vaikeustasolla
50 Clues -sarja kuuluu sisimmältään pakohuonelautapeleihin, vaikka sitä pelataankin korttien ja nettisivulle syötettävien koodien avulla. Sen pelimekaniikkaan kuuluu erilaisten tehtävien ratkominen ja niiden avulla tarinassa eteneminen. Vahvasta tarinallisuudesta johtuen monet tehtävät ovat suoraa toimintaa, mutta mukaan mahtuu riittävästi myös teemaan sopivia pulmia ja aivopähkinöitä.Tarina ja tehtävät ovat tässä sarjassa erinomaisessa tasapainossa, eikä nettisivun käyttöliittymässäkään ole valittamista. Pelimekaniikkaan tutustutaan päätarinaan liittyvän lyhyen demon avulla, joten sääntöjä ei tarvitse ihmetellä tai opetella enää tositoimien alkaessa.
:: Tarvittavat välineet ja paras pelaajamäärä
Pelaamiseen kannattaa varata riittävästi pöytä- tai lattiatilaa. Kortteja saattaa olla useita samaan aikaan aktiivisessa käytössä ja ne olisi hyvä saada levitettyä kaikki kerralla näkyviin. Kortteja ei tarvitse pelin aikana taitella tai leikellä, mutta kynä ja paperia on hyvä varata valmiiksi. Niitä ei suurimpaan osaan tehtäviä tarvita, mutta kun tarvitaan, niitä ei tarvitse lähteä etsimään kesken pelin. Lukulasit on myös syytä ottaa valmiiksi esille, jos sellaisia lukiessaan käyttää.Kaikki sarjan pelit voi pelata yksin, mutta kaksin pelaaminen on antoisampaa. Etenkin kun kumpikin miettii voiko ehdottaa ääneen ratkaisua, jota ei muutoin koskaan ehdottaisi kenellekään. Pelin kannessa pelaajamääräksi kerrotaan 1-5, mutta me suosittelemme sitä ihan maksimissaan kolmelle. Isommalla porukalla tulee nopeasti ahdasta, eivätkä kaikki mahdu etsimään korteista vihjeitä samaan aikaan.
Tehtävien ratkaisukoodien syöttämiseen ja mahdollisten vinkkien saamiseen tarvitaan internetyhteys. Vinkkien ottamista ei kannata jääräpäisesti vastustaa. Kaikkia pakohuonelautapelejä tuntuu vaivaavan sama pienesti harmittava ominaisuus, eli niissä aina on tehtävä tai pari, jotka eivät ratkea ilman vinkkiä. On hyvä opetella taito tunnistaa oikea hetki ottaa vinkki vastaan.
:: Tehosta tunnelmaa musiikilla ja valaistuksella
Yksi puute 50 Clues -sarjasta löytyy ja se on sen pelimaailmaan mittatilaustyönä suunnitellun musiikin puuttuminen. Suosittelemme kylmäävästi korjaamaan tämän asian omatoimisesti ja etsimään jostain musiikintoistopalvelusta teemaan sopivaa soitettavaa. Hyviä hakusanoja tähän ovat esimerkiksi horror, eerie ja creepy yhdistettynä board game, instrumental ja orchestra -sanoihin. Koeta välttää musiikkia jossa lauletaan, sillä se voi häiritä tehtäviin keskittymistä.Valaistuksen kanssa kannattaa myös nähdä hieman vaivaa. Pimennä huone muutoin, mutta tuo pelialueen viereen jalka- tai pöytälamppu. Otsalamput käyvät tähän tarkoitukseen myös. Tarvitsette hyvän lukuvalon, jotta näette korttien yksityiskohdat, mutta riittävästi hämärää, jotta ette näe juuri muuta.
Mahdollisten syötävien kanssa on hyvä ottaa huomioon niiden sotkuisuus. Pelieväiden tulisi olla sellaisia, että ne eivät sotke sormia ja pelikortteja. Apuvälineet on tietysti sallittu ja sipsejä tai poppareita voi syödä esimerkiksi puikoilla. Saattaa myös käydä niin, että pelin teema ja tapahtumat karkottavat halun napostella yhtään mitään.
:: Älkää kiirehtikö tehtäviä läpi
Parhaan pelikokemuksen saatte, kun ette yritä pelata peliä läpi mahdollisimman nopeasti. Tämä pätee yleensä kaikkiin pakolautapeleihin, riippumatta siitä yritetäänkö niissä aikaansaada kiireentuntua tarinallisilla elementeillä. 50 Clues -sarja sisältää joitakin tehtäviä, joissa kello lähtee käymään ja ne toki kannattaa suorittaa ripeästi. Kaikkien muiden kohdalla on hyvä miettiä rauhassa parasta ratkaisua, tarinan sen hetkistä tilannetta ja päähenkilön kykyä suorittaa haluttu toiminto.:: Leopold ensin, sitten vasta Maria
Tähän mennessä trilogioita on ilmestynyt kaksi. Niistä ensimmäisessä, Leopold-nimisessä trilogiassa pelataan Marian roolissa. Jälkimmäisessä, Maria-nimisessä trilogiassa, taas pelataan rikosta tutkivan etsivän roolissa. Trilogiat ja niiden osat kannattaa ehdottomasti pelata järjestyksessä, Leopoldin ykkösosasta alkaen. Sen aikana ehtii vielä harkitsemaan haluaako jatkaa sarjan pelaamista pidemmälle.Näistä kahdesta Leopold-trilogia on selvästi väkivaltaisempi ja pelaajille henkisesti haastavampi kokemus. Maria-trilogiassa väkivaltaisuuksiin saadaan jo hieman etäisyyttä. Pelikokemuksen näkökulmasta ero ensimmäisen ja toisen trilogian välillä on se, että jälkimmäisessä pelaajaa ei enää pyritä shokeeraamaan samalla tavalla. Se on edelleen tehtäviltään ja tarinaltaan mielenkiintoinen kokonaisuus, mutta näistä Leopold jäi ehdottomasti pidemmäksi aikaa mieleen pyörimään.
Toivottavasti saamme jatkossakin 50 Cluesilta rohkeasti rajoja koettelevaa pelattavaa. Arvostamme pelintekijöiden halua ja uskallusta luoda kokemuksia, jotka eivät sovi kaikille, mutta sopivat erityisen hyvin omalle kohderyhmälleen.
:: Kerran koettavia, mutta uudelleen pelattavia
Pakolautapelit ovat oikeiden pakohuoneiden tavoin yleensä pelattavissa vain kerran. Sen jälkeen tiedät miten tehtävät ratkeavat, miten pelin juoni kulkee ja kaikki yllätykset on jo koettu. Sama koskee 50 Cluesin pelejä, ne ovat ainutkertaisia pelielämyksiä, mutta eivät kuitenkaan kertakäyttöisiä.Koska pelin aikana kortteja ei tarvitse tuhota tai tärvellä, ne ovat järjestykseen palautuksen jälkeen valmiit uudelleen pelattavaksi. Pelin mukana tulee aktivointikoodi, jonka avulla pelin voi pelata yhteensä 30 kertaa. Jos sinulla on paljon 50 Clues -sarjan kanssa yhteensopivia englanninkielentaitoisia kavereita, suosittelemme lisäämään peliin lokikirjan. Yksinkertaisimmillaan se on paperilappu, johon jokainen käyttäjä kuittaa nimensä koodin käyttämisen jälkeen. Lappuun voi halutessaan kirjoittaa myös pelin lopuksi saamansa pisteytyksen.
:: Tanskalaista tuotantoa
50 Clues -trilogioista saamme kiittää tanskalaista ohjelmistokehittäjää ja visuaalista suunnittelijaa nimeltä Jeppe Norsker. 50 Clues -pelisarjan suosion ansiosta hän tekee nykyisin täysipäiväisesti lautapelejä.Norsker aloitti 50 Clues -sarjan tekemisen perinteisemmällä rikosratkontateemalla, mutta pelitestauksen aikana toinen pelisuunnittelja, Jacob Jaskov nimeltään, jäi kaipaamaan syvempää ymmärrystä rikoksentekijän motiiveista ja mielentilasta. Norsker otti tämän toiveen huomioon kehittäessään Leopold-trilogian siihen muotoon missä se nykyisellään on.
Norsker haluaa painottaa, että 50 Clues -trilogioiden tarkoitus ei ole millään tavalla ihannoida väkivaltaa tai tappamista. Päähenkilönä on fiktiivinen ja psykopaattinen hahmo, aivan kuten monissa kirjoissa ja elokuvissa. Hänellä on itsellään kaksi lasta, joita hän rakastaa syvästi ja moni pelissä vastaantuleva skenaario pohjautuu hänen omiin pahimpiin painajaisiinsa. Etenkään Leopold-trilogia ei ole mikään hyvän mielen pakolautapeli, vaan sen aikaansaamat epämukavuudentunteet ovat tarkoituksellisia.
[ Osta 50 Clues -sarja]
